Miten kiireinen ihminen voi lieventää stressiä?

ma toukok. 07 14:05:00 2018

Oletko jo huomannut mediassa viime vuosia kukoistaneen buumin, jossa muistutellaan jatkuvasti, miten stressistä pitäisi päästä eroon?

Ihmekös tuo – kyseessä on yksi länsimaiden suurimmista työterveysongelmista. Pelkästään noin joka viides suomalainen kärsii stressin aiheuttamasta unettomuudesta. Monta vuotta kestänyt krooninen stressi saattaa jopa heikentää muistia ja hidastaa työtahtia merkittävästi.

Stressiä aiheuttavat mm. alituinen kiire, huonot rutiinit, liiallinen vastuu ja työtaakka. Liika stressaaminen on ihmiselle haitallista ja on tärkeää osata ehkäistä sitä. Stressi kuuluu kuitenkin myös osaksi elämään ja sitä tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseen. Missä siis menee sopivan stressin ja haitallisuuden raja?

Kohtuullinen stressi lisää tarkkaavaisuutta sekä keskittymis- ja suorituskykyä. Stressin jatkuessa taas liian kauan, kehomme kuormittuu ja riittämättömän palautumisen vuoksi voi alkaa kokea uupumusta. Fyysisiä oireita liian pitkästä stressitilasta voivat olla mm. pahoinvointi, vatsavaivat, hikoilu ja flunssakierre. Vakavista stressitiloista voi seurata jopa masennus tai työuupumus.

Palautumisen lisäksi on tärkeä huolehtia rutiineista, jotka tukevat jaksamista ja lisäävät suorituskykyämme arjessa. Tässä muutama vinkki, joilla pystyt kasvattamaan omaa kestävyyttäsi ja vähentämään stressiä.

Vähennä valitusta ja valitse seurasi tarkkaan

Tutkia Steven Parton mukaan ruokkiessamme negatiivista ajattelua, alkavat samankaltaiset ajatukset lisääntyä. Hän myös toteaa samanlaisen vaikutuksen negatiivisten ihmisten seuralla. Kun toinen ihminen ilmentää negatiivisia tunteita, kuulija synnyttää samaa tunnetta. Tätä kutsutaan empatiaksi. Negatiivisten ajatusten ja ihmisten seurassa aivomme oppivat välittämään tehokkaammin negatiivisia ajatuksia ja positiiviset tuntemukset vähenevät. Hyviä uutinen taas on, että myös positiivista ajattelua ja positiivisessa seurassa vietettyä aikaa seuraa samankaltainen reaktio.

Ole myötätuntoinen itseäsi kohtaan

Texasin yliopiston professori Kristin Neff on yksi maailman johtavista myötätuntotutkijoista. Hän on todennut, että ihmiset ovat yleensä kaikista ankarimpia itseään kohtaan, mutta suhtautuvat taas läheisiinsä hyvinkin myötätuntoisesti.  Hän suosittelee harjoittelemaan suhtautumista itseensä yhtä myötätuntoisesti kuin parhaaseen ystävään, mikä lisää hyvää oloa ja vähentää ahdistuneisuutta.

Rutiinit tukevat sujavaa elämää

Hyvät rutiinit edesauttavat terveyttä ja hyvinvointia. Säännöllinen syöminen, lepo ja itsensä hemmottelu auttavat palautumaan ja jaksamaan paremmin arjessa. Jos tunnet eläväsi jatkuvan kiireen keskellä ja itsesi huolehtimiselle jää liian vähän aikaa, opettele sanomaan tarvittaessa ei ja käytä kalenteria apunasi. Merkitse tauot työpäivän väliin, laita muistutus nukkumaanmenoajasta ja jätä väljyyttä joutilaisuudelle.

Säännöllinen liikunta vähentää stressiperäisten sairauksien riskiä

Liikunta on yksi parhaimmista lääkkeistä stressin hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Liikkuminen lievittää mm. ahdistuneisuutta ja lisää hyvän mielen hormoneja kehossamme. Voit aloittaa uuden harrastuksen pienin askelin, mutta tärkeintä on aloittaa! Liikunnan puutetta pidetään jopa yhtenä stressitasoa nostavana tekijänä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että lisäämällä 30 minuuttia aerobista harjoittelua (esim. juoksua tai ryhmäliikuntaa kuten kuntonyrkkeilyä) 3 kertaa viikossa alentaa stressiperäisten sairauksien riskiä merkittävästi. Tärkeintä liikuntaharrastuksessa on, että se on mielekästä. Lue tästä FireBodyn vinkit uuden harrastuksen aloittamiseen aikuisena.

Myös somaattista harjoittelua lisäämällä (esim. pilates, jooga, kehonhuolto) voi saavuttaa lisää hyvinvointia. Kyse on kehollisesta harjoittelusta, joka vaatii vahvasti mielen läsnäoloa. Harjoittelussa ei vaan toisteta liikkeitä kaavamaisesti, vaan harjoitteluun kuuluu oman kehon tarkka havainnointi. Somaattisen harjoitteluun kuuluvat syvähengitykset ja faskioiden (eli lihaskalvojen) käsittelyt voivat vähentää sympaattisen hermoston aktiivisuutta stressitilanteissa ja laskea kortisolin (eli stressihormonin) eritystä.